Ihmisiä Pyhtäällä - Oopperalaulaja Emilia Vesalainen-Pellas

Miten Pyhtää valikoitui asuinpaikaksesi?
Olen kotoisin Anjalankoskelta ja opiskellut laulua Lahdessa ja Itävallasta, kunnes muutin Pyhtäälle 13 vuotta sitten. Puolisoni on vanhaa pyhtääläistä sukua, joka on asuttanut kolmisen sataa vuotta Pyhtään Siltakylässä sijaitsevaa maatilaa. Sopeutuminen uudelle paikkakunnalle on ollut helppoa, vaikka muutos Wienin keskustasta pyhtääläiselle maaseudulle oli iso.

Olen haaveillut maaseutuasumisesta jo lapsuudesta asti. Nyt 9-vuotias poikamme on myös kiinnostunut maatilan koneista ja hommista. Pyhtää on hyvä paikka lapsen kasvaa. Matkaa Huutjärven koululle on 4,5 kilometriä, mikä taittuu useinmiten pyörällä. Arvostamme hyvää koulua kohtuullisen matkan päässä kotoa.

Pyhtääläiset ovat helposti lähestyttäviä, ja täällä on positiivinen ja raikas fiilis. Pienessä kunnassa kaikki tarvittavat palvelut ovat hyvin saatavilla. Tykkään käydä lähikaupassa, jossa ihmiset tuntevat toisensa.

Millainen on kotisi Pyhtäällä?
Asumme mieheni suvun vanhassa kotitalossa, jonka ikkunoista avautuu peltomaisema ja metsän reuna. Rakastan ympäröivää luontoa, jossa vuodenaikojen vaihtelu on ihanasti nähtävissä, ja värien skaala muuttuu talven valkoisesta kevään pastellisävyihin, kesän hehkuun ja syksyn ruskaan. Kevät on jokavuotinen uudestisyntymisen aikaa, kun lintujen äänet valtaavat ympäristön ja laulu raikaa. Myös pimeä aika on erilaista, sillä maaseudulla on säkkipimeää, kun kaupungin valot eivät kajasta. Nautin siitä, että pimeänä vuodenaikana voi rauhoittua sisälle kynttilöiden äärelle.

Kotiani ympäröivässä hiljaisuudessa luonnon äänet korostuvat, voi kuulla, miten tuuli humisee. Täällä ei kuitenkaan oli aivan absoluuttisen hiljaista, kun E18-moottoritie tuli alueella muutama vuosi sitten. Minua liikenteen äänet eivät häiritse, vaan päinvastoin on superjuttu päästä moottoritietä pitkin nopeasti Helsinkiin. Työskentelen freelancer-laulajana, ja tunnin ajomatka vaikkapa Kansallisoopperalle toimii hyvänä siirtymäriittinä kodin ja työmaailman välillä. Kotkassa käyn vaateostoksilla parissakymmenessä minuutissa, ja myös muita lähialueita voi hyödyntää, kun Loviisaan ja Porvooseen pääsee noin puolessa tunnissa.

Millaisia ovat pyhtääläiset naapureina, ja miten yhteistyö on sujunut paikkakunnalla?
Mieheni äiti asuu kanssamme samalla tilalla, ja lähin ulkopuolinen naapuri löytyy kilometrin päässä. Muutoin elämme peltojen ja metsien ympäröiminä. Olen saanut tuntumaa paikallisiin pitämällä Pyhtäällä laulukonsertteja, joiden jälkeen ihmiset tulevat juttelemaan. Pyhtääläisiin on helppoa saada kontaktia.

Pyhtään keskiaikainen kivikirkko, jossa on erinomainen akustiikka, on minulle tärkeä paikka. Kirkossa aika ja historia ovat läsnä, ja tunnelma on herkistävä. Myös Pyhtään ammattitaitoisen kanttorin kanssa on ollut hyvä tehdä yhteistyötä.

Tarjoaako Pyhtää jotain, mitä muilta paikkakunnalta ei löydy?
Pyhtää on sopivan pieni ja toimiva paikka, jossa lapsen on turvallista kasvaa. Perheessämme puhutaan sekä suomea että ruotsia, ja Pyhtää on kaksikielinen kunta, josta löytyy myös ruotsinkielinen päiväkoti ja koulu. Kielen valinnan mahdollisuus on superhyvä etu, vaikkakin poikamme käy suomenkielistä koulua.

Pyhtään luonnossa korostuu etenkin vesien läheisyys, kun Kymijoki, paikalliset järvet ja Suomenlahti ovat ulottuvilla. Lökören rannalla oleva Sagitta on omaleimainen, tyylikäs ja viihtyisä kahvila meren äärellä.

Millaisia palveluita Pyhtää on onnistunut tarjoamaan sinulle asukkaana?
Pyhtäällä on hyvä kirjasto ja kattavat urheilu- ja liikuntapaikat. Poikamme on innostunut jalkapallosta, ja pelikavereita löytyy aina, ja koulun viereinen urheilukenttä ja skuuttiramppi ovat kovassa käytössä. Talvella toiminnassa ovat luistelu- ja jääkiekkokenttä sekä hiihtolatuja. Pyhtäältä löytyy myös hyvät kuntoportaat, frisbee golf -kenttä sekä Pyroll Areenan kuntosali ja pelikentät.

Monilla tutuillamme on koti Pyhtäällä ja työpaikka Helsingissä. Alueen asuntojen hintataso pääkaupunkiseutua alhaisempi, joten samalla rahalla voi saada korkeampaa elintasoa kuin Helsingissä.

Miten haluaisit kehittää Pyhtäätä?
Pyhtäällä on kehittyvä ja eteenpäinpyrkivä tapa olla, eikä lainkaan jämähtänyt tunnelma. Jos jotain vielä voisi toivoa, niin lounaspaikka Siltakylässä olisi hyvä juttu sekä iltaisin auki oleva ravintola, johon voisi mennä vaikka ex-tempore. Henkilökohtaisena toiveena olisi myös hyvätasoinen konserttisali, joka mahdollistaisi monipuolisten konserttien pitämisen.

Olen kasvanut Kymijoen varressa, ja tiedän miten hurjan kauniita Kymijoen maisemat ovat. Pyhtäällä on enemmän rantaviivaa, kuin monella muulla paikkakunnalla. Täällä on myös hieno Huutjärven ympäristö, jossa on hyvät uimarannat molemmin puolin järveä. Pyhtään aluetta voisi tuoda vielä paremmin esille vapaa-ajanviettopaikkana ja matkailukohteena vaikkapa Kymijoen ajelujen kautta.

Mikä on Pyhtään piilotettu aarre, jota moni ei tiedä?
Pyhtään Kulttuuritalo on alueen helmi, jonka suunnittelussa minulla oli ilo olla mukana. Sen toiminta on uskomattoman hieno juttu. Minulla on Kulttuuritalolla työhuone, jossa otan vastaan lauluoppilaita ja tarjoan ratkaisukeskeistä työnohjausta. Paikasta löytyy myös jalkahoitola, kangaspuilla kutomista, taidenäyttelyitä, ravintolapalvelua ja kesäterassi. Tunnelma Kulttuuritalolla on aivan poikkeuksellisen innostunut.

Kuka Emilia Vesalainen-Pellas?
Sopraano Emilia Vesalainen-Pellas on oopperalaulaja, laulupedagogi ja työnohjaaja, jonka juuret ovat vahvasti Kymijoen rannalla. Lauluopinnot ovat vieneet Pohjois-Kymen musiikkiopiston kasvattia Lahden AMK:n musiikkilaitokselle ja Wienin musiikkikorkeakouluun. Vesalainen-Pellas on muun muassa työskennellyt Suomen Kansallisoopperan solistina ja Brnon kansallisteatterin operettisolistina sekä konsertoinut Suomessa ja Keski-Euroopassa. Kesällä 2023 hänen lauluaan kuullaan Lemin musiikkijuhlilla sekä Mustion Linnan kesäteatterin musiikkinäytelmässä Kaunis Veera.