Ihmisiä Pyhtäällä - Oopperalaulaja Emilia Vesalainen-Pellas
Sopraano Emilia Vesalainen-Pellas vaihtoi wieniläisen kaupunkikulttuurin sykkeen pyhtääläisen maaseudun rauhaan. Hän on löytänyt oman paikkansa Pyhtään Siltakylässä – nyt elämää vanhan sukutilan asukkaana rikastuttavat niin keväiset linnunlaulukonsertit kuin Kulttuuritalon monipuolinen tarjonta. Maalaiselämän mahdollistavat paikkakunnan hyvät yhteydet niin Helsingin kuin Kotkankin suuntaan.

Miten
Pyhtää valikoitui asuinpaikaksesi?
Olen
kotoisin Anjalankoskelta ja opiskellut laulua Lahdessa ja
Itävallasta, kunnes muutin Pyhtäälle 13 vuotta sitten. Puolisoni
on vanhaa pyhtääläistä sukua, joka on asuttanut kolmisen sataa
vuotta Pyhtään Siltakylässä sijaitsevaa maatilaa. Sopeutuminen
uudelle paikkakunnalle on ollut helppoa, vaikka muutos Wienin
keskustasta pyhtääläiselle maaseudulle oli iso.
Olen
haaveillut maaseutuasumisesta jo lapsuudesta asti.
Nyt
9-vuotias
poikamme
on
myös
kiinnostunut maatilan
koneista
ja
hommista.
Pyhtää
on hyvä paikka lapsen kasvaa. Matkaa
Huutjärven koululle on
4,5 kilometriä,
mikä
taittuu useinmiten pyörällä. Arvostamme
hyvää
koulua kohtuullisen
matkan päässä kotoa.
Pyhtääläiset
ovat helposti lähestyttäviä, ja täällä on positiivinen ja
raikas fiilis. Pienessä kunnassa kaikki tarvittavat palvelut ovat
hyvin saatavilla.
Tykkään
käydä lähikaupassa, jossa ihmiset tuntevat toisensa.
Millainen
on kotisi Pyhtäällä?
Asumme
mieheni suvun vanhassa kotitalossa, jonka ikkunoista avautuu
peltomaisema ja metsän reuna. Rakastan ympäröivää luontoa, jossa
vuodenaikojen vaihtelu on ihanasti nähtävissä, ja värien skaala
muuttuu talven valkoisesta kevään pastellisävyihin, kesän hehkuun
ja syksyn ruskaan. Kevät on jokavuotinen uudestisyntymisen aikaa,
kun lintujen äänet valtaavat ympäristön ja laulu raikaa. Myös
pimeä aika on erilaista, sillä maaseudulla on säkkipimeää, kun
kaupungin valot eivät kajasta. Nautin siitä, että pimeänä
vuodenaikana voi rauhoittua sisälle kynttilöiden äärelle.
Kotiani
ympäröivässä hiljaisuudessa luonnon äänet korostuvat, voi
kuulla, miten tuuli humisee. Täällä ei kuitenkaan oli aivan
absoluuttisen hiljaista, kun E18-moottoritie tuli alueella muutama
vuosi sitten. Minua liikenteen äänet eivät häiritse, vaan
päinvastoin on superjuttu päästä moottoritietä pitkin nopeasti
Helsinkiin. Työskentelen freelancer-laulajana, ja tunnin ajomatka
vaikkapa Kansallisoopperalle toimii hyvänä siirtymäriittinä kodin
ja työmaailman välillä. Kotkassa käyn vaateostoksilla
parissakymmenessä minuutissa, ja myös muita lähialueita voi
hyödyntää, kun Loviisaan ja Porvooseen pääsee noin puolessa
tunnissa.
Millaisia
ovat pyhtääläiset naapureina, ja miten yhteistyö on sujunut
paikkakunnalla?
Mieheni
äiti asuu kanssamme samalla tilalla, ja lähin ulkopuolinen naapuri
löytyy kilometrin päässä. Muutoin elämme peltojen ja metsien
ympäröiminä. Olen saanut tuntumaa paikallisiin pitämällä
Pyhtäällä laulukonsertteja, joiden jälkeen ihmiset tulevat
juttelemaan. Pyhtääläisiin on helppoa saada kontaktia.
Pyhtään
keskiaikainen kivikirkko, jossa on erinomainen akustiikka, on minulle
tärkeä paikka. Kirkossa aika ja historia ovat läsnä, ja tunnelma
on herkistävä. Myös Pyhtään ammattitaitoisen kanttorin kanssa on
ollut hyvä tehdä yhteistyötä.
Tarjoaako
Pyhtää jotain, mitä muilta paikkakunnalta ei löydy?
Pyhtää
on sopivan pieni ja toimiva paikka, jossa lapsen on turvallista
kasvaa. Perheessämme puhutaan sekä suomea että ruotsia, ja Pyhtää
on kaksikielinen kunta, josta löytyy myös ruotsinkielinen päiväkoti
ja koulu. Kielen valinnan mahdollisuus on superhyvä etu, vaikkakin
poikamme käy suomenkielistä koulua.
Pyhtään
luonnossa korostuu etenkin vesien läheisyys, kun Kymijoki,
paikalliset järvet ja Suomenlahti ovat ulottuvilla. Lökören
rannalla oleva Sagitta on omaleimainen, tyylikäs ja viihtyisä
kahvila meren äärellä.
Millaisia
palveluita
Pyhtää on
onnistunut tarjoamaan
sinulle
asukkaana?
Pyhtäällä
on hyvä kirjasto ja kattavat urheilu- ja liikuntapaikat. Poikamme
on
innostunut
jalkapallosta, ja
pelikavereita
löytyy aina,
ja
koulun viereinen
urheilukenttä
ja
skuuttiramppi ovat
kovassa käytössä. Talvella toiminnassa
ovat luistelu- ja jääkiekkokenttä sekä hiihtolatuja. Pyhtäältä
löytyy myös hyvät kuntoportaat, frisbee golf -kenttä sekä Pyroll
Areenan kuntosali ja pelikentät.
Monilla
tutuillamme
on koti Pyhtäällä ja
työpaikka
Helsingissä. Alueen
asuntojen
hintataso
pääkaupunkiseutua
alhaisempi,
joten samalla rahalla voi
saada korkeampaa
elintasoa
kuin Helsingissä.
Miten
haluaisit kehittää Pyhtäätä?
Pyhtäällä
on kehittyvä ja eteenpäinpyrkivä tapa olla, eikä lainkaan
jämähtänyt tunnelma. Jos jotain vielä voisi toivoa, niin
lounaspaikka Siltakylässä olisi hyvä juttu sekä iltaisin auki
oleva ravintola, johon voisi mennä vaikka ex-tempore.
Henkilökohtaisena toiveena olisi myös hyvätasoinen konserttisali,
joka mahdollistaisi monipuolisten konserttien pitämisen.
Olen
kasvanut Kymijoen varressa, ja tiedän miten hurjan kauniita Kymijoen
maisemat ovat. Pyhtäällä on enemmän rantaviivaa, kuin monella
muulla paikkakunnalla. Täällä on myös hieno Huutjärven
ympäristö, jossa on hyvät uimarannat molemmin puolin järveä.
Pyhtään aluetta voisi tuoda vielä paremmin esille
vapaa-ajanviettopaikkana ja matkailukohteena vaikkapa Kymijoen
ajelujen kautta.
Mikä
on Pyhtään piilotettu aarre, jota moni ei tiedä?
Pyhtään
Kulttuuritalo on alueen helmi, jonka suunnittelussa minulla oli ilo
olla mukana. Sen toiminta on uskomattoman hieno juttu. Minulla on
Kulttuuritalolla työhuone, jossa otan vastaan lauluoppilaita ja
tarjoan ratkaisukeskeistä työnohjausta. Paikasta löytyy myös
jalkahoitola, kangaspuilla kutomista, taidenäyttelyitä,
ravintolapalvelua ja kesäterassi. Tunnelma Kulttuuritalolla on aivan
poikkeuksellisen innostunut.
Kuka
Emilia Vesalainen-Pellas?
Sopraano
Emilia Vesalainen-Pellas on oopperalaulaja, laulupedagogi ja
työnohjaaja, jonka juuret ovat vahvasti Kymijoen rannalla.
Lauluopinnot ovat vieneet Pohjois-Kymen musiikkiopiston kasvattia
Lahden AMK:n musiikkilaitokselle ja Wienin musiikkikorkeakouluun.
Vesalainen-Pellas on muun muassa työskennellyt Suomen
Kansallisoopperan solistina ja Brnon kansallisteatterin
operettisolistina sekä konsertoinut Suomessa ja Keski-Euroopassa.
Kesällä 2023 hänen lauluaan kuullaan Lemin musiikkijuhlilla sekä
Mustion Linnan kesäteatterin musiikkinäytelmässä Kaunis Veera.