Pyhtään luonto

Kymijoki eli Suomen Amazon
Koe koskien pärskeitä tai tasaista virtaa eteläisen Suomen parhaassa lohijoessa. Päijänteeltä alkava ja Pohjanlahteen laskeva, 204 kilometriä pitkä Kymijoki on Suomen neljänneksi suurin joki. Kymijoki haarautuu moneen sivuhaaraan, ja joen kokonaispituus on haarasta riippuen 184–204 kilometriä. Pyhtään kohdalla Kymijoki kulkee Pyhtään haarana.

Aiemmin vesivoiman ja puutavaran kuljetukseen hyödynnetty Kymijoki kuuluu nykyisin suurilta osittain Natura 2000 -alueeseen, ja sen suuret vapaat kosket on suojeltu. Kymijoen koskien pärskeitä voi maistella kumiveneellä laskien. Toisaalla voi nauttia tasaisesta virrasta, jossa kanootti lipuu kuin itsestään. Jokimaasto on myös koti monille harvinaisille linnuille, ja vaikkapa kalasääskille, haukoille ja harmaahaikaralle.

Tutustu Kymijoen Pyhtään haaran melontareittiin

Strukan sulut
Kymijoen ja Suomenlahden liittymäkohdassa voi kokeilla Strukan sulkuja, jotka ovat Suomen ainoat käsikäyttöiset, yhä käytössä olevat merisulut. Strukan sulkujen kautta voi soudella veneellä Suomenlanden rannikolta Pyhtään kirkonkylälle asti.

Tutustu Strukan sulkuihin Kylät ja kivitiet -blogissa

Itäisen Suomenlahden kansallispuisto ja Mustaviiri
Itäisen Suomenlahden kansallispuisto käsittää noin 60 kilometriä leveän alueen Kymenlaakson ulkosaaristossa. Kansallispuisto on tunnettu monipuolisesta linnustostaan ja kuuluu Itämeren suojelusopimuksen mukaiseen Itämeren tärkeimpien suojelualueiden verkkoon.

Alueeseen kuuluu seitsemän retkisaarta, joista yksi on Pyhtään merialueella sijaitseva Mustaviiri. Saari on historian ystävän unelmakohde. Siellä sijaitsee Unescon maailmanperintökohteena suojeltu Struven ketjun mittauspiste sekä valtakunnallisesti merkittäviksi muinaisjäännökseksi arvioitu jatulintarha.

Tutustu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon sivustolla Luontoo.fi

Kaunissaari
Pyhtään Kaunissaari on itäisen Suomenlanden viehkeä helmi, jossa voi yhä aistia vanhan kalastajakylän tunnelmaa. Kaunissaari tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet retkeilyyn ja ulkoiluun. Saaren rannat ovat suurelta osin hiekkarantoja ja kasvusto on mäntyvaltaista. Ulkoilualue sijaitsee saaren itärannalla. Matkaa saaren eteläkärjessä olevaan kalastajakylään on noin kaksi kilometriä. Kesäparatiisin maineessa oleva Kaunissaari on hyvä kohde päivä- tai viikonloppuretkelle.

Tutustu Kaunissaareen

Huutjärvi ja muut Pyhtään järvet
Pyhtään kunnan alueella on yhdeksän järveä, joista keskeisin Huutjärvi, joka löytyy aivan kylän keskeltä. Huutjärvi on pieni ja kaunis järvi Siltakylän keskustaajamassa. Sen ranta on pääosin hiekkaa, ja se sopii koko perheen uimapaikaksi. Rannalta löytyy kesäkahvila, pukukopit ja wc.

Muita Pyhtään alueen järviä ovat esimerkiksi Tammijärvi, Vuohijärvi, Hattarjärvi, Länsikylänjärvi, Kärsäjärvi.

Tutustu Pyhtään uimarantoihin

Pyhtää Järviwikissä

Valkmusan kansallispuisto
Valkmusan kansallispuistossa voi kulkea yli 2 kilometrin matkan pitkospuita pitkin keskellä suomaisemaa. 30 erilaisen suotyypin ja korkeiden kallioiden lisäksi Valkmusassa voi hämmästellä muuttolintujen taivallusta ja harvinaisia suoperhosia.

Suon viehätys aukeaa aisteille rahkasammalten syksyisessä väriloistossa, karpaloiden kirpeydessä, talven viimassa, kevään muuttolintujen huudoissa sekä kesän lämmössä ja suoperhosten siipien havinassa. Jylhästi kallioisen Moronvuoren reitillä voi kenties kurkistaa peikkojen luolaan.

Tutustu Valkmusan kansallispuistoon sivustolla Luontoon.fi

Tutustu lisää Pyhtään ulkoilualueisiin ja -reitteihin