Pyhtään luonto
Samoile metsissä, ylitä suo pitkospuilla sekä koe vesien virtaus joissa, järvissä ja meressä.

Kymijoki
eli Suomen Amazon
Koe
koskien
pärskeitä tai
tasaista virtaa eteläisen Suomen parhaassa lohijoessa.
Päijänteeltä
alkava ja Pohjanlahteen laskeva, 204 kilometriä pitkä Kymijoki on
Suomen neljänneksi suurin joki.
Kymijoki
haarautuu moneen sivuhaaraan, ja joen kokonaispituus on haarasta
riippuen 184–204 kilometriä.
Pyhtään kohdalla Kymijoki kulkee Pyhtään haarana.
Aiemmin
vesivoiman ja puutavaran kuljetukseen hyödynnetty Kymijoki kuuluu
nykyisin suurilta osittain Natura 2000 -alueeseen, ja sen suuret
vapaat kosket on suojeltu.
Kymijoen
koskien pärskeitä voi maistella kumiveneellä laskien. Toisaalla
voi nauttia tasaisesta virrasta, jossa kanootti lipuu kuin itsestään.
Jokimaasto on myös koti monille harvinaisille linnuille, ja vaikkapa
kalasääskille, haukoille ja harmaahaikaralle.
Tutustu
Kymijoen Pyhtään haaran melontareittiin
Strukan
sulut
Kymijoen
ja Suomenlahden liittymäkohdassa voi kokeilla Strukan sulkuja, jotka
ovat Suomen ainoat käsikäyttöiset, yhä
käytössä olevat merisulut. Strukan
sulkujen kautta voi soudella
veneellä Suomenlanden rannikolta Pyhtään kirkonkylälle asti.
Tutustu Strukan sulkuihin Kylät ja kivitiet -blogissa
Itäisen
Suomenlahden kansallispuisto ja Mustaviiri
Itäisen
Suomenlahden kansallispuisto käsittää noin 60 kilometriä leveän
alueen Kymenlaakson ulkosaaristossa. Kansallispuisto on tunnettu
monipuolisesta linnustostaan ja kuuluu Itämeren suojelusopimuksen
mukaiseen Itämeren tärkeimpien suojelualueiden verkkoon.
Alueeseen
kuuluu seitsemän retkisaarta, joista yksi on Pyhtään merialueella
sijaitseva Mustaviiri. Saari
on historian ystävän unelmakohde. Siellä
sijaitsee Unescon
maailmanperintökohteena
suojeltu Struven ketjun mittauspiste sekä
valtakunnallisesti merkittäviksi muinaisjäännökseksi arvioitu
jatulintarha.
Tutustu
Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon sivustolla Luontoo.fi
Kaunissaari
Pyhtään
Kaunissaari on itäisen
Suomenlanden
viehkeä helmi, jossa voi yhä aistia vanhan kalastajakylän
tunnelmaa. Kaunissaari tarjoaa erinomaiset
mahdollisuudet
retkeilyyn ja ulkoiluun. Saaren rannat ovat suurelta osin
hiekkarantoja ja kasvusto on mäntyvaltaista. Ulkoilualue sijaitsee
saaren itärannalla. Matkaa saaren eteläkärjessä olevaan
kalastajakylään on noin kaksi kilometriä. Kesäparatiisin
maineessa oleva Kaunissaari on hyvä
kohde päivä- tai viikonloppuretkelle.
Tutustu
Kaunissaareen
Huutjärvi
ja muut Pyhtään järvet
Pyhtään
kunnan alueella on yhdeksän järveä,
joista
keskeisin Huutjärvi,
joka löytyy aivan kylän keskeltä. Huutjärvi on pieni ja kaunis
järvi Siltakylän keskustaajamassa. Sen ranta on pääosin hiekkaa,
ja se sopii koko perheen uimapaikaksi. Rannalta löytyy kesäkahvila,
pukukopit ja wc.
Muita
Pyhtään alueen järviä ovat esimerkiksi Tammijärvi, Vuohijärvi,
Hattarjärvi, Länsikylänjärvi, Kärsäjärvi.
Tutustu
Pyhtään
uimarantoihin
Pyhtää
Järviwikissä
Valkmusan
kansallispuisto
Valkmusan
kansallispuistossa voi kulkea yli 2 kilometrin matkan pitkospuita
pitkin keskellä suomaisemaa. 30 erilaisen suotyypin ja korkeiden
kallioiden lisäksi Valkmusassa voi hämmästellä muuttolintujen
taivallusta ja harvinaisia suoperhosia.
Suon
viehätys
aukeaa aisteille rahkasammalten syksyisessä väriloistossa,
karpaloiden kirpeydessä, talven viimassa, kevään muuttolintujen
huudoissa sekä kesän lämmössä ja suoperhosten siipien havinassa.
Jylhästi kallioisen Moronvuoren reitillä voi kenties
kurkistaa peikkojen luolaan.
Tutustu
Valkmusan kansallispuistoon sivustolla Luontoon.fi
Tutustu
lisää Pyhtään ulkoilualueisiin ja -reitteihin