Ihmisiä Pyhtäällä - Terhi Ignatiuksen muusikkoperhe
Viulisti Terhi Ignatius on palannut lapsuutensa kotipaikkakunnalle Pyhtäälle. Helsingin vuosien jälkeen Ignatiuksen muusikkoperhe kaipasi omaa tilaa, ja uusi koti löytyi Siltakylästä, läheltä Kokkovuoren metsämaisemia. Nyt myös lapsille on tarjolla elämänpiiriä, jossa luonto on vahvasti läsnä. ”Pyhtäältä löytyy maaseutua modernilla tvistillä.”

Miten
Pyhtää valikoitui asuinpaikaksesi?
Olen
lähes
alkuperäinen pyhtääläinen,
mutta ennen nykyistä
kotiamme Pyhtäällä perheemme asui Helsingissä.
Olemme mieheni kanssa muusikoita, ja perheessä
on kaksi
lasta.
Töiden puolesta näytti pitkään siltä, että meidän kannattaa
jäädä asumaan pääkaupunkiseudulle, mutta sitten kaipuu omaan
tilaan vahvistui. Helsingissä
elämä oli hektistä, ja
halusimme tarjota lapsille
elämänpiiriä, jossa luonto on vahvemmin läsnä.
Etsimme pitkään omakotitaloa Porvoo-Sipoo-akselilta, mutta sitten Pyhtään Kokkovuorelta löytyi juuri meille sopiva omakotitalo. Kodissamme on nyt enemmän tilaa, ja saimme sinne sekä miehelleni että minulle omat työhuoneet. Mieheni Eero soittaa kontrabassoa Helsingin kaupunginorkesterissa, ja itse teen sijaisuuksia eri orkestereissa viulistina.
Käymme viikoittain töissä Helsingissä joko omalla autolla tai bussilla. Työmatka-ajelu kannattaa, koska hintataso Pyhtäällä on Helsinkiä edullisempi. Onnibussi kulkee mukavasti Pyhtään ja Helsingin väliä, lähtöjä on arkisin lähes tunnin välein. Matka kestää noin 1 tunti ja 45 minuuttia, ja hinnat ovat noin 9-12 euroa suuntansa.
Pyhtää on viime aikoina muuttunut edukseen. Kun lähdin täältä lukion jälkeen opiskelemaan ja töihin muualle, en olisi kuvitellutkaan, että muutan takaisin. Nyt Pyhtää tuntuu juuri sopivalta paikalta asua. Etuna on, että myös vanhempani ja veljeni asuvat lähellä.
Kuvaile
hieman asuntoasi Pyhtäällä?
Kyseessä
2007 rakennettu puutalo,
joka sijaitsee Siltakylässä,
lähellä palveluja ja samalla metsän laidalla. Kotimme
on kaksikerroksinen puutalo, jossa on kuusi huonetta. Olemme
tehneet kotiamme oman näköiseksi pikkuhiljaa. Haaveenani
on, että omaa ammattia
voisi hyödyntää nykyisessä
asumismuodossamme, johon mahtuu myös
työhuone.
Kodistamme kävelee kymmenessä minuutissa Kokkovuoren näköalapaikalle. Alueen taloissa on isot tontit puuhastella, ja lapsille löytyy kavereita ympärillä. Nautimme maaseudun rauhasta, ja olemme samalla Pyhtään tapahtumien ytimessä.
Myös Kotka on lähellä, sinne ajaa parissakymmenessä minuutissa. Näillä seuduin kuntien rajat ovat häilyvät. Jo lapsuudessa kävin viikoittain opiskelemassa Kotkanseudun musiikkiopistossa.
Millaisia
ovat pyhtääläiset naapureina? Miten yhteistyö sujuu
paikkakunnalla?
Meillä
on Kokkovuoressa ihanat naapurit, ja ystävyyssuhteita on jo ehtinyt
syntymään lasten ja aikuisten kesken. Lapset juoksevat pihoilta
pihoille ja leikkivät yhdessä.
Lapsiperheelle paikkakunta on toimiva: lähellä on hyvä koulu ja terveyskeskus. Perheessämme on 6-vuotias esikoululainen sekä 9-vuotias tokaluokkalainen, ja samassa koulussa voi käydä esikoulusta yläasteelle asti. Huutjärven koulun rakennus on uusittu 2000-luvun alkupuolella. Ala-asteella on mahtavat opettajat, joiden pedagogiikka on modernia. Opettajat kuuntelevat ja kannustavat oppilaita, ja lasten erityistarpeet otetaan huomioon. Lisäksi paikkakunnalla on ruotsinkielinen Pyttis svenska skola sekä Hirvikosken koulu.
Olen yllättynyt, miten viriili kunta Pyhtää on. Täällä tapahtuu paljon, ja esimerkiksi Pyhtään Kulttuuritalo kesäkeikkoineen on tuonut alueelle paljon monimuotoisuutta. Palvelut ovat niin hyvät, ettei täältä tarvitse välttämättä poistua minnekään.
Tarjoaako
Pyhtää jotain, mitä muilta paikkakunnalta ei löydy?
Kulttuuritalo
on nostanut myönteistä
ihmetystä, kun se lähti
rohkeasti pyörittämään toimintaa koronapandemian aikana.
Kulttuuritalo on tuonut luovan alan ihmiset yhteen, ja se
tarjoaa työskentely- ja harjoittelutilaa huokeaan hintaan.
Kulttuuritalon kesäkonsertit tuovat Suomen ykkösartistit omalle
paikkakunnalle. Muusikoina olemme toteuttaneet myös
yhteiskonsertteja Pyhtään keskiaikaisessa kivikirkossa. Kulttuuri
lisää henkistä hyvinvointia.
Millaisia
palveluita Pyhtää on
onnistunut tarjoamaan
sinulle
ja
perheellesi asukkaina?
Peruspalvelut
on lähellä ja helposti saavutettavissa. Täältä
löytyy kaikki arjessa tarvittavat palvelut, kuten terveyskeskus,
apteekki ja kaksi
kampaajaa.
Näinä aikoina on myös iso etu, että terveyskeskuksen lääkärit
ovat pysyneet paikkakunnalla. On hyvää palvelua, että voi käydä
samalla lääkärillä, niin ettei vaivojaan tarvitse selittää aina
uudestaan.
Pyhtään
liikuntapalveluista tutuiksi ovat
tulleet
voimistelu- ja tanssiryhmät,
ja myös talviurheilumahdollisuuksia on paljon. Poikamme
Einari harrastaa jalkapalloa KTP:ssa, ja naapureiden joukosta olemme
muodostaneet vanhempien
ryhmän, joka kuskaa lapsia vuorotellen harjoituksiin Kotkaan.
Kuntosali
löytyy Pyroll Areenasta, ja luontoreitin
varrella on kuntoportaat.
Pyhtäällä on hyvät mahdollisuudet yritystoimintaan. Kunnan johto on innovatiivista, ja päätöksenteko toimii hyvin. Olen yllättynyt, miten avoimia Pyhtäällä ollaan uusille asioille. Paikkakunta vetää muitakin paluumuuttajia. viimeksi hyvä ystäväni muutti Saksasta takaisin Pyhtäälle, ja asuu nyt naapurissani.
Miten
haluaisit kehittää Pyhtäätä?
Haaveenani
on paikkakunnan omat
festarit, musiikkitapahtuma
esimerkiksi Stockfors
Villagen vanhalle
tehdasalueelle tai
laajemmallekin Pyhtään alueelle. Musiikkitarjonta festareilla voisi
olla tangosta klassiseen genrerajoja sekoittaen.
Uskon, että se voisi
toimia hyvin.
Mikä
on Pyhtään piilotettu aarre, jota moni ei tiedä?
Luonto
on minun aarteeni. Erityisesti Valkmusan
kansallispuiston suoalue
on erityinen. Olen
vienyt sinne retkelle
vieraita ulkopaikkakunnilta,
ja he ovat
ihailleet luonnon monimuotoisuutta. Myös
Kymijoki tekee
vaikutuksen. Strömforsin
ruukilta lähdettäessä
voi vuokrata kanootin
tai suppilaudan, ja kulkea
Pyhtäälle jokea pitkin. Kymijoella
voi kokeilla koskenlaskua.
Oli mieleenpainuvaa kulkea
kanootilla Akaanvirrassa, ja
kokea sen voimakas virtaus,
joissa sai
meloa todella lujaa.
Pyhtää
on ihana paikka kasvattaa lapset. Emme ole enää keskellä
kaupunkia, mutta koulut ja kaverit ovat ulottuvilta. Täältä löytyy
maaseutua modernilla tvistillä, ja voi kokea tukea ja turvaa
ympärillä olevasta asutusalueesta.
Kuka Terhi Ignatius?
Viulisti
Terhi Ignatius on valmistunut musiikin maisteriksi viulunsoitosta
Sibelius-Akatemiassa sekä täydentänyt opintojaan muun muassa
mestarikursseilla
Amerikassa, Sloveniassa ja Tsekeissä. Hän
on työskennellyt freelancer-muusikkona muun muassa Tapiola
Sinffoniettassa, Vantaan viihdeorkesterissa ja
Avanti!-kamariorkesterissa. Pesteihin kuuluu myös viulistin paikka
Savonlinnan oopperajuhlien orkesterissa, jossa hän soitti
oopperaklassikoita, kuten Aidaa, Toscaa ja Carmenia.
Musiikin
tekemisessä genrerajojen
rikkoen on Ignatiukselle
mieluisaa. Tämä on vienyt hänet muun muassa Avantin ja
Apocalyptican kanssa kiertueille Suomessa ja eri puolilla Eurooppaa.
Keväällä 2023 Terhi osallistui Helsingin kaupunginorkesterin
kiertueelle New Yorkiin ja Washingtoniin. New Yorkissa
konserttipaikkoihin
kuului maineikas Carnegie Hall.
Tällä hetkellä Ignatius toimii freelancer-muusikkona ja työskentelee pidemmällä kiinnityksellä viulistina Helsingin kaupunginorkesterissa. Lisäksi hän keikkailee eri tilaisuuksissa mahdollisuuksien mukaan.