Ihmisiä Pyhtäällä - Terhi Ignatiuksen muusikkoperhe

Viulisti Terhi Ignatius on palannut lapsuutensa kotipaikkakunnalle Pyhtäälle. Helsingin vuosien jälkeen Ignatiuksen muusikkoperhe kaipasi omaa tilaa, ja uusi koti löytyi Siltakylästä, läheltä Kokkovuoren metsämaisemia. Nyt myös lapsille on tarjolla elämänpiiriä, jossa luonto on vahvasti läsnä. ”Pyhtäältä löytyy maaseutua modernilla tvistillä.”

Terhi ignatius pressi

Jaa tämä sivu

Miten Pyhtää valikoitui asuinpaikaksesi?
Olen lähes alkuperäinen pyhtääläinen, mutta ennen nykyistä kotiamme Pyhtäällä perheemme asui Helsingissä. Olemme mieheni kanssa muusikoita, ja perheessä on kaksi lasta. Töiden puolesta näytti pitkään siltä, että meidän kannattaa jäädä asumaan pääkaupunkiseudulle, mutta sitten kaipuu omaan tilaan vahvistui. Helsingissä elämä oli hektistä, ja halusimme tarjota lapsille elämänpiiriä, jossa luonto on vahvemmin läsnä.

Etsimme pitkään omakotitaloa Porvoo-Sipoo-akselilta, mutta sitten Pyhtään Kokkovuorelta löytyi juuri meille sopiva omakotitalo. Kodissamme on nyt enemmän tilaa, ja saimme sinne sekä miehelleni että minulle omat työhuoneet. Mieheni Eero soittaa kontrabassoa Helsingin kaupunginorkesterissa, ja itse teen sijaisuuksia eri orkestereissa viulistina.

Käymme viikoittain töissä Helsingissä joko omalla autolla tai bussilla. Työmatka-ajelu kannattaa, koska hintataso Pyhtäällä on Helsinkiä edullisempi. Onnibussi kulkee mukavasti Pyhtään ja Helsingin väliä, lähtöjä on arkisin lähes tunnin välein. Matka kestää noin 1 tunti ja 45 minuuttia, ja hinnat ovat noin 9-12 euroa suuntansa.

Pyhtää on viime aikoina muuttunut edukseen. Kun lähdin täältä lukion jälkeen opiskelemaan ja töihin muualle, en olisi kuvitellutkaan, että muutan takaisin. Nyt Pyhtää tuntuu juuri sopivalta paikalta asua. Etuna on, että myös vanhempani ja veljeni asuvat lähellä.

Kuvaile hieman asuntoasi Pyhtäällä?
Kyseessä 2007 rakennettu puutalo, joka sijaitsee Siltakylässä, lähellä palveluja ja samalla metsän laidalla. Kotimme on kaksikerroksinen puutalo, jossa on kuusi huonetta. Olemme tehneet kotiamme oman näköiseksi pikkuhiljaa. Haaveenani on, että omaa ammattia voisi hyödyntää nykyisessä asumismuodossamme, johon mahtuu myös työhuone.

Kodistamme kävelee kymmenessä minuutissa Kokkovuoren näköalapaikalle. Alueen taloissa on isot tontit puuhastella, ja lapsille löytyy kavereita ympärillä. Nautimme maaseudun rauhasta, ja olemme samalla Pyhtään tapahtumien ytimessä.

Myös Kotka on lähellä, sinne ajaa parissakymmenessä minuutissa. Näillä seuduin kuntien rajat ovat häilyvät. Jo lapsuudessa kävin viikoittain opiskelemassa Kotkanseudun musiikkiopistossa.

Millaisia ovat pyhtääläiset naapureina? Miten yhteistyö sujuu paikkakunnalla?
Meillä on Kokkovuoressa ihanat naapurit, ja ystävyyssuhteita on jo ehtinyt syntymään lasten ja aikuisten kesken. Lapset juoksevat pihoilta pihoille ja leikkivät yhdessä.

Lapsiperheelle paikkakunta on toimiva: lähellä on hyvä koulu ja terveyskeskus. Perheessämme on 6-vuotias esikoululainen sekä 9-vuotias tokaluokkalainen, ja samassa koulussa voi käydä esikoulusta yläasteelle asti. Huutjärven koulun rakennus on uusittu 2000-luvun alkupuolella. Ala-asteella on mahtavat opettajat, joiden pedagogiikka on modernia. Opettajat kuuntelevat ja kannustavat oppilaita, ja lasten erityistarpeet otetaan huomioon. Lisäksi paikkakunnalla on ruotsinkielinen Pyttis svenska skola sekä Hirvikosken koulu.

Olen yllättynyt, miten viriili kunta Pyhtää on. Täällä tapahtuu paljon, ja esimerkiksi Pyhtään Kulttuuritalo kesäkeikkoineen on tuonut alueelle paljon monimuotoisuutta. Palvelut ovat niin hyvät, ettei täältä tarvitse välttämättä poistua minnekään.

Tarjoaako Pyhtää jotain, mitä muilta paikkakunnalta ei löydy?
Kulttuuritalo on nostanut myönteistä ihmetystä, kun se lähti rohkeasti pyörittämään toimintaa koronapandemian aikana. Kulttuuritalo on tuonut luovan alan ihmiset yhteen, ja se tarjoaa työskentely- ja harjoittelutilaa huokeaan hintaan. Kulttuuritalon kesäkonsertit tuovat Suomen ykkösartistit omalle paikkakunnalle. Muusikoina olemme toteuttaneet myös yhteiskonsertteja Pyhtään keskiaikaisessa kivikirkossa. Kulttuuri lisää henkistä hyvinvointia.

Millaisia palveluita Pyhtää on onnistunut tarjoamaan sinulle ja perheellesi asukkaina?
Peruspalvelut on lähellä ja helposti saavutettavissa. Täältä löytyy kaikki arjessa tarvittavat palvelut, kuten terveyskeskus, apteekki ja kaksi kampaajaa. Näinä aikoina on myös iso etu, että terveyskeskuksen lääkärit ovat pysyneet paikkakunnalla. On hyvää palvelua, että voi käydä samalla lääkärillä, niin ettei vaivojaan tarvitse selittää aina uudestaan.

Pyhtään liikuntapalveluista tutuiksi ovat tulleet voimistelu- ja tanssiryhmät, ja myös talviurheilumahdollisuuksia on paljon. Poikamme Einari harrastaa jalkapalloa KTP:ssa, ja naapureiden joukosta olemme muodostaneet vanhempien ryhmän, joka kuskaa lapsia vuorotellen harjoituksiin Kotkaan. Kuntosali löytyy Pyroll Areenasta, ja luontoreitin varrella on kuntoportaat.

Pyhtäällä on hyvät mahdollisuudet yritystoimintaan. Kunnan johto on innovatiivista, ja päätöksenteko toimii hyvin. Olen yllättynyt, miten avoimia Pyhtäällä ollaan uusille asioille. Paikkakunta vetää muitakin paluumuuttajia. viimeksi hyvä ystäväni muutti Saksasta takaisin Pyhtäälle, ja asuu nyt naapurissani.

Miten haluaisit kehittää Pyhtäätä?
Haaveenani on paikkakunnan omat festarit, musiikkitapahtuma esimerkiksi Stockfors Villagen vanhalle tehdasalueelle tai laajemmallekin Pyhtään alueelle. Musiikkitarjonta festareilla voisi olla tangosta klassiseen genrerajoja sekoittaen. Uskon, että se voisi toimia hyvin.

Mikä on Pyhtään piilotettu aarre, jota moni ei tiedä?
Luonto on minun aarteeni. Erityisesti Valkmusan kansallispuiston suoalue on erityinen. Olen vienyt sinne retkelle vieraita ulkopaikkakunnilta, ja he ovat ihailleet luonnon monimuotoisuutta. Myös Kymijoki tekee vaikutuksen. Strömforsin ruukilta lähdettäessä voi vuokrata kanootin tai suppilaudan, ja kulkea Pyhtäälle jokea pitkin. Kymijoella voi kokeilla koskenlaskua. Oli mieleenpainuvaa kulkea kanootilla Akaanvirrassa, ja kokea sen voimakas virtaus, joissa sai meloa todella lujaa.

Pyhtää on ihana paikka kasvattaa lapset. Emme ole enää keskellä kaupunkia, mutta koulut ja kaverit ovat ulottuvilta. Täältä löytyy maaseutua modernilla tvistillä, ja voi kokea tukea ja turvaa ympärillä olevasta asutusalueesta.

Kuka Terhi Ignatius?

Viulisti Terhi Ignatius on valmistunut musiikin maisteriksi viulunsoitosta Sibelius-Akatemiassa sekä täydentänyt opintojaan muun muassa mestarikursseilla Amerikassa, Sloveniassa ja Tsekeissä. Hän on työskennellyt freelancer-muusikkona muun muassa Tapiola Sinffoniettassa, Vantaan viihdeorkesterissa ja Avanti!-kamariorkesterissa. Pesteihin kuuluu myös viulistin paikka Savonlinnan oopperajuhlien orkesterissa, jossa hän soitti oopperaklassikoita, kuten Aidaa, Toscaa ja Carmenia.

Musiikin tekemisessä genrerajojen rikkoen on Ignatiukselle mieluisaa. Tämä on vienyt hänet muun muassa Avantin ja Apocalyptican kanssa kiertueille Suomessa ja eri puolilla Eurooppaa. Keväällä 2023 Terhi osallistui Helsingin kaupunginorkesterin kiertueelle New Yorkiin ja Washingtoniin. New Yorkissa konserttipaikkoihin kuului maineikas Carnegie Hall.

Tällä hetkellä Ignatius toimii freelancer-muusikkona ja työskentelee pidemmällä kiinnityksellä viulistina Helsingin kaupunginorkesterissa. Lisäksi hän keikkailee eri tilaisuuksissa mahdollisuuksien mukaan.

Ignatiuksen perheen kotiterassilla
Terhi ignatiuksen perheen asunto Siltakylässä